Villiyrttivinkki: Ruusu

Kurtturuusu (Rosa Rugosa) esiintyy ympäri Suomea villiintyneenä. Se kukkii koko kesän jopa syksyyn asti. Muutkin luonnonvaraiset ruusut kelpaavat syötäväksi. Ruusun aromaattiset kukat, makeat marjat ja jopa juuri tekee ruususta yhden luonnon monipuolisimmista gastronomisia elämyksiä tarjoavista ruokakasveista. Ei ole siis mikään ihme, että mehiläisetkin pörräävät haltioissaan niiden ympärillä.

ruusun_teralehtia

Ruusu on keittiössä monikäyttöinen kasvi. Kuivaa, pikkelöi, säilö sokeriin tai sokeriliemeen. Kaikki toimii. Ruusussa on niin paljon aromia, että sen maku ja tuoksu säilyy pitkään kuivatettunakin. Seuraavassa kolme mahtavaa ja yksinkertaista ohjetta.

1. Fermentoitu ruusuhunaja

Tämä on tajunnanräjäyttävä herkku. Yksinkertainen ohje mutta vaatii tuoretta vastalingottua hunajaa suoraan pesästä. Muuten resepti ei toimi! Pastöroimaton hunaja säilyy noin vuoden mikäli sen kosteusprosentti on alle 17. Ilmassa olevat hiivaitiöt ja maitohappobakteerit fermentoivat hunajan kuitenkin lopulta hiivaiseksi, happamaksi ja syömäkelvottomaksi. Tuoreessa vastalingotussa hunajassa on paljon maitohappobakteereja. Nämä maitohappobakteerit kuolevat hunajasta nopeasti, joten eniten niitä on aivan tuoreessa ja kosteassa hunajassa, jota mehiläiset eivät ole kuivattaneet täysin valmiiksi. Maitohappobakteerien avulla fermentoitu hunaja on suurta herkkua.

raakahunaja

Saat vastalingotun hunajan fermentoitumaan lisäämällä siihen tilkan lähdevettä, niin että hunajan kosteusprosentti varmasti nousee yli 19. Normaalisti hunajan kosteusprosentti on alle 17, joten hieman vettä täytyy lisätä. Sekoita ruusun terälehdet hunajan joukkoon. Jätä hunaja huoneenlämpöön ja anna käydä pari viikkoa. Maista hunajaa säännöllisesti prosessin aikana niin huomaat miten maku muuttuu. Kun hunaja on valmis, niin säilytä se jääkaapissa tai voit jopa pakastaa sen. Pakastamalla pysäytät fermentoinnin helpoimmin.

fermentoitu_ruusuhunaja

2. Ruusuviinietikka

Sekoita 200 grammaa hyvää omenaviinietikkaa ja 50 grammaa ruusun terälehtiä. Anna maustua kolme kuukautta. Käytä vinegrettenä salaatteihin.

ruusuviinietikka

3. Grillatut terälehdet

Heitä kourallinen ruusun terälehtiä grillille. Grillaa noin 1-2 minuuttia, kunnes ne saavat väriä ja kuivahtavat hieman. Grilliltä pöllähtävä tuoksu on taivaallisen huumaava. Käytä terälehdet suoraan grilliltä annosten koristeluun.

ruusuja_grillissa
grillattu_ruusu

 

Ote kirjasta: Marcel Hägglund, Sampo Kantele, Toni Toivanen. “Organica - Superruokaa maasta lautaselle.”

Villiyrttivinkki: Nokkonen

Nokkonen on varsin monikäyttöinen kasvi. Voit tehdä siitä mehustimessa vihermehua. Siitä voi helposti tehdä herkullisen kotimaisen peston korvaamalla basilika nokkosella jne. Voit tehdä siitä vaikka hakkelusta, MUTTA...

Resepti, jota herkuttelijoiden kannattaa kokeilla on nokkoslehtiin käärityt uudet perunat. Valmistus vaatii pientä näpertelyä ja hieman aikaa, mutta loppujen lopuksi melko yksinkertainen ja pomminvarma resepti.

Ryöppää nokkoset ensin noin 10 sekuntia kiehuvassa vedessä. Laita nokkoset varsineen kattilaan kokonaisina. Näin niitä on helpompi käsitellä. Huuhtele heti juoksevassa kylmässä vedessä tai jäävedessä. Anna nokkoset valua lävikössä hetken tai ravistele varovasti vedet pois. Erottele tämän jälkeen lehdet nätisti pyyhkeen päälle. Tässä säätämisessä menee eniten aikaa. Ryöppäysprosessi poistaa polttavuuden, helpottaa käsittelyä ja väri säilyy vihreämpänä.

Lado muutamia lehtiä limittäin leikkuulaudalle. Kääri pesty uusi peruna lehtiin tiiviiksi paketiksi. Jos lehdet ovat isoja, niin pieni peruna mahtuu sopivasti yhteen lehteen. Aseta perunat merisuolan päälle uunivuokaan ja kaada merisuolaa päälle niin että perunat peittyy suolan alle kokonaan.

nokkosperunakääre

Paahda 140-asteisessa uunissa perunoiden koosta, määrästä ja uunin tehosta riippuen noin 30-45 minuuttia (kiertoilmauuni). Tavallisessa kotiuunissa saattaa mennä jopa tunti. Näin perunat käytännössä höyrystyy, mikä on muutenkin paras tapa kypsentää uusia perunoita.

Kaiva perunat suolasta ja mausta luomu-kirnuvoilla tai omatekoisella hapatetulla kirnuvoilla (resepti alla). Ripaus hiutalesuolaa vielä pintaan. Aivan järjettömän hyvää! Sanattomaksi vetää.

Tämä ohje on parannettu versio tanskalaisravintola Noman annoksesta. Tanskalainen peruna ei vaan pärjää suomalaiselle perunalle. ;)

nokkosperuna

Ohje on otettu "Organica - Superruokaa maasta lautaselle" ruokakirjastamme.


Hapatettu kirnuvoi

(Ravintola Lyonin keittiömestari Tuomas Vierelän mahtava resepti)

1 dl piimää

1 l kermaa

1 dl suolaa

Vatkaa kylmää suolalla maustettua piimän ja kerman seosta yleiskoneessa niin kauan kunnes hera rupeaa erottumaan. Jatka vatkausta niin kauan kunnes voi on valmista. Tämä kestää noin 20 minuuttia. Valuta kaikki neste, eli hera pois juustoliinan avulla. Käytä hera esim. kasvisten fermentointiin tai leipätaikinan juureen. Anna voin fermentoitua (käydä) huoneenlämmössä 3–4 vrk.

Kasvimaa kuntoon, osa 11: "Perunapömpeli"

Sain idean yhdistää kumppanuus-, laatikko- ja vertikaaliviljelyn. Suunnitelma oli yksinkertainen: Kuutio multaa, siihen perunaa ja tomaatintaimia sekä sivuille yrttejä. Kokeellista viljelyä joka tapauksessa.

Kun aloin taivuttelemaan metalliverkkoa (50x100mm), niin ajatus kuutiosta muuttui ensikättelyssä sylinteriksi. Pohjalle laitoin isoja kiviä, jotta liika vesi valuisi hyvin pois. Kivien päälle sanomalehtiä.

kehikko

Ensin vuorasin kehikon sanomalehdillä, mut sit aloin miettimään, että paperi varmaankin haurastuu ja hajoaa aika nopeasti, joten vuorasin kehikon sittenkin vettä läpäisevällä kate/suojakankaalla. Täytin kehikon tämän jälkeen multasekoituksella jossa oli hieman turvetta, kivijauhetta ja biohiiltä sisältävää lämpökompostimultaa ja kasvimaasta kaivettua maata. Sekoitin joukkoon vielä hieman Nekon merilevärouhetta.

multakehikko

Istutin Shetland Black ja Red Duke of York siemenperunaa. Mulle täysin uusia lajikkeita, enkä osaa yhtään sanoa miten toimii ja tuleeko satoa. Jälkeenpäin tajusin, että olisi varmaan kannattanut laittaa syysperunoita, eikä näitä aikaisia lajikkeita. :D

istutusperunat

Seuraavaksi napsin pihdeillä kehikon poikki säännöllisin välein ja taitoin kehikon uloneviksi "taskuiksi". Leikkasin kankaaseen aukot ja tungin yrttejä reikiin.

yrtit

Koko pömpelin pintaan isutin vielä pari kirsikkatomaatintainta. Seuraavat kuvat on otettu noin 3 viikkoa istutuksen jälkeen. Kasvit tuntuvat todellakin viihtyvän. Yrtit eivät roiku, vaan kasvavat ylöspäin.

yrtit_pömpelissä
pömpeli
perunanvarret

Näin jälkiviisaana mietin, että alkaakohan nuo perunat varjostamaan tomaatteja liikaa? Entäs mitäs sitten kun nuo perunat pitäisi korjata talteen? :D Nyt tuossa käy niin, että perunat ovat valmiita ennen tomaatteja. Olisi pitänyt valita myöhäisemmät perunalajikkeet, niin silloin tämä systeemi olisi voinut toimia oikein hyvin. Näin olisin voinut korjata peruna- ja tomaattisadon samanaikaisesti. Ehkä saan kaivettua noita perunoita tuolta seasta jotenkin nätisti...

Kasvimaa kuntoon, osa 10: Komposti-tee

Pääsin vihdoin tekemään tämän vuoden ensimmäistä komposti-teetä. Komposti-teen periaate on yksinkertainen. Laitetaan erilaisia kasveja ja maaperää ravitsevia kuiva-aineksia vesisaaviin ja ilmataan vesi ilmapumpulla muutamia tunteja, jotta mikrobitoiminta käynnistyy ja ravinteet uuttuvat veteen mahdollisimman hyvin. Yksinkertaisin tuntemani sovellus komposti-teestä on perinteinen vanhan kansan nokkosvesi, jonka periaate on hieman samantapainen.

Sekoitin kuvassa näkyvistä aineksista ja matokompostista noin litran tee-satsin. Matokompostia, kivijauhetta, merilevärouhetta ja biohiiltä on tee-seoksessa suhteessa eniten. Tärkeitä aineksia ovat myös nokkosjauhe, melassi, sinimailasjauhe ja viinihiiva. Loput kuvassa näkyvät aineet ovat toki tärkeitä, mutta menevät ehkä hieman hifistelyn puolelle. Kokeilin ensimmäistä kertaa laittaa myös hieman bokashi-rouhetta joukkoon.

kompostiteen_ainekset
kompostitee_mineraalit

Tämän jälkeen annostelin valmista tee-seosta 2,5dl verran noin 50 litran sadevesisaaviin. En vaivautunut tällä kertaa laittamaan seosta juuttikangaspussiin, vaan kaadoin kaiken suoraan veteen. Kokeilin ilmaukseen ensin viinietikanvalmistuksessa käyttämääni akvaariopumppua, jonka nopeasti totesin olevan tähän tarkoitukseen täysin hyödytön. Sen teho ei riittänyt pumppaamaan riittävästi ilmaa veteen. Joten otin tavallisen kompressorin, säädin tehon pienelle ja heitin suuttimen saaviin. Hyvin toimii oikean ilmapumpun puuttuessa.

kompostitee_kuppi
kompressori

Seos sai kuplia omassa rauhassaan 4 tuntia ja tämän jälkeen kastelin koko kasvimaan noin 2 : 1 vedellä laimennetulla teellä.

kompostitee_kuplii

Muutama uusi havainto ja johtopäätös tuli tehtyä:

  • Tee-seosta ei kannata heittää suoraan veteen. Tukkii kastelukannun. :D
  • Komposti-tee vaatii korkeamman lämpötilan aktivoituakseen. Ulkona oli nyt vain +12 astetta, eikä yhtään vaahtoa muodostunut saaviin kylmän veden pinnalle. Tarkoittaa sitä, ettei hiiva alkanut käymään, eikä muukaan mikrobitoiminta käynnistynyt. Käytännössä koko ilmausprosessi oli todennäköisesti näin toteutettuna täysin turha. Olisi pitänyt jättää vesi muhimaan ainakin vuorokaudeksi, mutta tällä kertaa minulla ei ollut aikaa odottaa. Seuraavan kerran teen teetä vasta kun ulkoilmalämpötilat ovat hellelukemissa. Helteellä on 4 tuntia riittänyt aikaisempina kesinä oikein hyvin.

Kasvimaaviljelystä, kompostiteestä ja kasviuutteista löytyy lisäinfoa uudessa kirjassamme Organica - Superruokaa maasta lautaselle.

Kasvimaa kuntoon, osa 9: Kasvimaa versoo

Kasvimaa on nyt täynnä versoja, joten ajattelin ikuistaa tämän lyhyen hetken muutamilla kuvilla. Toivon mukaan nuo kasvit näyttävät parin viikon kuluttua aivan erilaisilta. Joukossa myös muutamia rakkaita ja vihattuja kotimaisia villejä kasveja, kuten nokkonen ja voikukka. Molemmat ovat aivan mahtavia ruokakasveja. Voikukasta blogissa löytyy täällä lyhyt vinkki ja nokkosesta lisää myöhemmin. Kesän paras nokkosresepti vielä tulossa.

Muutamat herkemmät kasvit ovat hieman kärsineet kylmistä öistä kun kasvihuonetta ei ole käytössä. Moringa oleifera, pari basilikaa ja munakoiso-taimi on kärsinyt eniten. Muuten näyttää varsin hyvältä. Olen parhaani mukaan yrittänyt peittää kaikki taimet harsolla. Tuholaisia ei vielä näy, paitsi vihuliaisia kotiloita, joita yritetään parhaan mukaan poimia pois ja hukuttaa etikkaan.

Herneet saatiin vihdoin myös laitettua. Nyt kasvimaasta puuttuu enää perunat, fenkoli, chili ja muutamat yrtit. Seuraavana vuorossa komposti-teen valmistus ja uuttaminen. Ilmapumppu vielä hieman hakusessa, kun perus akvaariopumppu ei teholtaan oikein riitä.

Kasvimaassa on tänäkin vuonna muutamia uusia tulokkaita moringa oleiferan lisäksi. Stevia, musta vadelma, spagettikurpitsa ja tulossa myös minulle aivan uusi peruna-valikoima. Aina pitää kokeilla jotain uutta, tuloksista viis...

Villiyrttivinkki: Voikukka

Voikukkaa löytyy arviolta 400-500 eri lajia. Onneksemme kaikki ovat täysin samalla tavalla käytettävissä lääke- ja ravintokasveina. Voikukan hieman kitkerä maku muistuttaa frisee-salaattia. Lajikkeet, joissa on sahalaitaiset lehdet, ovat kitkerämpiä kuin sileälehtiset lajit. Mitä nuorempi kasvi sitä maukkaampi se on. Jätä kukinnot sanomalehden päälle noin vartiksi, jotta hyönteiset voivat ryömiä tiehensä ennen kuin alat valmistamaan voikukista ruokaa.

Voikukalle löytyy paljon käyttötapoja. Sen lehtien miellyttävän karvas maku maustaa hienosti perussalaattia. Voit liottaa lehtiä kylmässä vedessä noin 10 minuuttia mikäli haluat miedontaa sileäreunaisten lehtien makua. Suuremmista lehdistä kannattaa poistaa kitkeränmakuinen lehtiruoto.

Voikukan kukinnot ovat mielestäni tämän kasvin paras osa. Laita kukintoja balsamiomenaviinietikkaan ja anna marinoitua viikon verran. Näin helposti syntyy aivan loistava tuote maustamaan perussalaattia.

 

VOIKUKKAHUNAJA

Keltainen voikukkahunaja on toinen erittäin herkullinen tapa hyödyntää kukintoja. Voit käyttää tätä hunajaa esimerkiksi vaalean lihan glaseeraukseen, kesäisiin konjakkipohjaisiin drinkkeihin tai maustamaan nokkoslettuja ja muita kesäkauden jälkiruokia. 

voikukkahunaja

Voikukkahunajan valmistaminen on helppoa: Nypi tai leikkaa saksilla iso kourallinen kukintojen terälehtiä. Lämmitä 2 dl kotimaista luomuhunajaa kattilassa, ota kattila pois hellalta ja lisää kukinnot ja tilkka jaloviinaa (tai konjakkia) kattilaan. Anna vetäytyä ja jäähdytä. Hunajaa ei tarvitse siivilöidä, sillä terälehdet kutistuvat ja melkein katoavat hunajaan. Voikukkahunaja säilyy raikkaan tuoreena muutaman viikon.

 

VILLIYRTTI-MOJITO

Alkukesän raikas tuulahdus. Murskaa mojiton tapaan lasin pohjalle limeä ja mustaherukanlehtiä. Laita joukkoon 2 tl voikukkahunajaa, 4 cl vodkaa, Spriteä ja jäitä. Koristele ketunleivällä.

villiyrttimojito
mojito

Excerpt From: Marcel Hägglund, Sampo Kantele, Toni Toivanen. “Organica - Superruokaa maasta lautaselle”

Ruokapunkkarit mukana suomalaisessa kansainvälisessä tuotekehitystyössä

Suomalainen kesän hitti-tuote valtaa markkinoita maailmalla. Gusto de Finlandian toimitusjohtaja paljastaa liikeideansa: Otetaan kaksi mahtavaa suomalaista kasvia, yhdistetään ne teollisesti ja tehdään niistä broileria muistuttava trendikäs tuote. Herne + mansikka = Hermanni-nyhtömansikka. "Miksi syödä herneitä ja mansikoita sellaisenaan, kun ne voi syödä vaikkapa herkullisen pizzan täytteenä?”, sanoo iloinen toimitusjohtaja.

Entäs mitä ruokapunkkarit voivat kertoa projektin taustoista?

"Kuten kaikki tiedämme, niin herne ja mansikka ovat varsin ongelmallisia raaka-aineita. Nykypäivän lapset kun eivät enää pidä hernekeitosta ja kesän jälkeen kukaan ei jaksa enää syödä mansikoita. Tämä johtaa lapsilla riittämättömään proteiininsaantiin ja C-vitamiinin puutteeseen. Joten päätimme yhdistää proteiinin ja vitamiinin yhteen lihaa muistuttavaan raaka-aineeseen, joka on lasten makuun. Lapset kun pitävät broilerista ja harva lapsi voi vastustaa pizzaa. Moni lapsi on sitä paitsi raaoille mansikoille allerginen, mutta prosessointi poistaa tämänkin ongelman."

Hermanni-nyhtömansikka saatavana supermarketeissa kautta maan. Kehitteillä on myös kasvismakuinen Hermanni joka kehitetty vegaaneja silmälläpitäen.

nyhtomansikka

Kasvimaa kuntoon, osa 8: Lyhyt väliraportti

Nyt kasvimaaprojekti on edennyt siihen pisteeseen, että lähes kaikki on kylvetty ja taimet istutettu. Kasvimaa on peitetty kankaalla, puuhakkeella ja harsoilla niin, ettei maan pinta ole missään kohdassa paljas. Nyt kitken rikkaruohoja, seuraan ilmestyykö kirvoja / muita tuholaisia ja kastelen. Lämmin ja aurinkoinen +22 asteen jakso aiheutti maaperän selkeää kuivumista, joten kasvimaata piti kastella pari kertaa päivässä. Normaalisti kesäisin kastelen korkeintaan joka toinen päivä.

Muutamat yrtit, perunat, kesäkurpitsat ja chilit puuttuvat vielä, mutta pääosin kasvimaa on aikalailla täynnä. Olen istuttanut kasveja jopa pihan rajoille. Saas nähdä miten kasvit lähtevät kasvamaan lievästi raa'assa ja melko puuainespitoisessa kasvualustassa. Matokompostia en harmikseni saanut laitettua kasvualustaan juuri nimeksikään, koska sitä oli niin vähän. Laitoin sitä lähinnä vain taimien istutuskuoppiin.

Moringa-taimet tuntuvat jostain syystä hieman kärsivän. Johtunee viileistä öistä. Spagettikurpitsa puolestaan viestii, ettei saa riittävästi ravinteita. Täytyy seurata hieman.

Viikonloppuna on tarkoitus kastella kasvimaata matokompostipohjaisella "komposti-teellä", jollei nyt sada kaatamalla. Näin voin aika hyvin paikata matokompostin puuttumisen kasvualustasta ja saan näin kuitenkin matojen "mustan kullan" hyödyt.

vanha_kasvimaa_puolivali

Uuden kasvimaan neljä viljelylaatikkoa ovat myös täynnä kaikennäköistä. Laatikoissa kasvit neljän vuoden viljelykierron mukaisesti. Herneet ja pavut ensimmäisessä, tomaatit toisessa, juurekset kolmannessa ja salaatit neljännessä laatikossa. Näiden laatikoiden viljelytulokset ja koko homman toimivuus jännittää eniten. Noissa kasvualusta kun on lievästi sanottuna aika mielenkiintoinen. Ja sitä on aika ohuesti. Ensi vuonna laatikkoihin tulee yksi kerros lisää ja toivon mukaan vähän valmiimpaa multaa. :)

uusi_kasvimaa_puolivali

Tämä kasvimaaprojekti seuraa uunituoreen kirjamme kasvimaaviljely-osion oppeja. Noudatamme pienimuotoista kasvimaaviljelyä täysin luonnonmukaisesti ja orgaanisesti. Kaikkein tärkeimpänä tässä projektissa on ensimmäisen vuoden osalta maaperän viljely ja rikastuttaminen tulevaisuutta ajatellen. Jonkun mielestä matokomposti, bokashi, kivijauheet, biohiili, sienirihmastot, viljelykierto, monimuotoviljely ja komposti-teet voi tuntua hifistelyltä. Meidän mielestämme tämä on äärimmäisen simppeliä hommaa. Tässä ollaan täysin perusasioiden äärellä ja luonto opettajana.

Villiyrttivinkki: Salaatti luonnon primööreistä

Luonto vihertää ja on juuri tällä hetkellä täynnä mitä herkullisimpia villiyrttejä. Nyt kannattaa olla nopea ja valmistaa kevään primööreistä vuoden paras villiyrtti-salaatti. Hentoja ja raikkaita nuoria kasveja ei tarvitse kypsentää eikä käsitellä millään tavalla. Ne ovat nyt parhaimmillaan sellaisenaan. Olisi sääli tehdä niistä jotain tunnistamatonta kypsennettyä mössöä.

Parin viikon kuluttua monet näistä villiyrteistä eivät ole enää yhtä maukkaita. Toki kasveja voi (ehkä) edelleen käyttää, jollain muulla tavalla, marinoituna, fermentoituna, kypsennettynä tai kuivatettuna, mutta maku ei ole enää sama kuin varhain keväällä. Joidenkin kasvien kohdalla on jopa liian myöhäistä. Esimerkiksi pihlajansilmujen aika meni Etelä-Suomessa jo. Tämä on hyvä muistutus siitä, miten nopeasti tiettyjen villiyrttien kulta-aika menee ohi.

Villiyrtti-salaatin voit maustaa hyvällä ja laadukkaalla kotimaisella kylmäpuristetulla rypsiöljyllä (Gobbas gård tai Myssyfarmi) ja raikkaalla omena/vadelmaviinietikalla, kovalla kypsällä kotimaisella vuohenjuustolla ja rapeaksi paistetulla pekonilla. Mausteeksi vielä mustapippuria myllystä ja hiutalesuolaa. (Rypsiöljystä vielä pieni täsmennys. Supermarkettien bulkki-rypsiöljyt eivät kelpaa mihinkään.)

PS. Muista, ettei puista saa ottaa lehtiä, oksia tai silmuja ilman maanomistajan lupaa.

Villiyrtti-salaatti

Villiyrttisalaattiin sopii seuraavat mehukkaat ja melko miedot kasvit. Käytä vuohenputkea salaattipohjana ja muita suhteessa vähemmän.

  • vuohenputki (alle 10cm, lehdet vielä ryppyisiä)
  • ketunleipä
  • koivunlehdet (1–2 cm hiirenkorvat, kausi loppumassa Etelä–Suomessa)
  • pihlajansilmut (kausi ohi E–S:ssa)
  • sileäreunaiset voikukanlehdet
  • keto-orvokki
  • vaahterankukinnot ja ryppyiset pienet vaahteranlehdet (kausi loppumassa E–S:ssa)
  • isomaksaruoho
  • maitohorsma (5 cm versot, varo sekoittamasta ranta-alpiin)
  • peltokanankaali (mahdollisimman pienet versot tai kukinnot)
  • ruohosipuli
  • poimulehdet
villiyrttisalaatti

Kasvimaa kuntoon, osa 7: Matokomposti

Matokompostori, eli matohotelli. Matokomposti on parasta lannoitetta mitä voit kasveillesi antaa. Matokompostori on melko helppo rakentaa itse, mutta helpommalla pääsee kun hankkii valmiin monikerroksisen kompostorin. Kompostoreita myy mm. Kiteen Mato & Multa.

natures_wormery

Matojen valmistama multa on tasaisen hienoa mustaa ainesta. Ravinteet ovat siinä kasveille erittäin hyvin imeytyvässä muodossa. Parempaa kasvualustaa on vaikea löytää.

Madot viihtyvät 15–24 asteen lämpötilassa, joten matokompostori pitää säilyttää sisätiloissa talvella. Säilytän kompostoria kesäisin autotallissa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun tulee yöpakkasia, niin kompostori pitää siirtää sisään. Matokompostori on käytännössä täysin hajuton.

matomultaa
matoja

Matokompostorin toimintaperiaate on yksinkertainen. Laitat laatikkoon kasviperäistä kompostia, ison kasan kompostimatoja (tunkiolieroja) ja hieman kasviperäistä jätettä. Madot syövät ruuan ja muuttavat sen mustaksi kullaksi. Itse otan madoille kompostin Biolanin lämpökompostoristani. Tuplakompostointia parhaimmillaan.

Olen kuullut, että jotkut antavat madoille jopa bokashia. Olisin kyllä hieman varovainen bokashin kanssa, koska se on erittäin hapokasta ja sisältää usein myös eläinperäistä jätettä. Ja hajuhaittoja tulee bokashista sisätiloissa takuulla.

matokompostori

Kuvassa on 4-kerroksinen matokompostori. Jokainen kerros muodostuu laatikoista joissa on reiälliset pohjat. Kun kompostori otetaan käyttöön, niin silloin käytössä on vain yksi kerros. Matoja ruokitaan noin kerran viikossa. Muutaman kuukauden kuluttua madot ovat popsineet suuhunsa kaiken ja muuttaneet koko kerroksen tasaisen hienoksi mustaksi mullaksi. Silloin laitetaan seuraava laatikko vanhan päälle, ja siihen lisätään tuoretta kompostia, pahvisilppua ja ruokaa. Madot muuttavat yläkertaan uuden ruuan perässä. Näin alempi kerros tyhjenee vähitellen madoista ja on helppo ottaa käyttöön.

ritilakori

Madot syövät kasviksia, viljaa, pahvia, kahvinpuruja, hiuksia, kynsiä, hiekkaa ja kompostia. Eläinperäistä jätettä ei kannata kompostoriin laittaa koska tulee vain ongelmia hajujen, tuholaisten ja kärpästen kanssa. Matojen ruoka kannattaa hienontaa vaikka blenderissä tai leikata veitsellä pieniksi paloiksi.

matoruoka_2
matoruoka_1
matoruoka_4
matoruoka_3

Tämän jälkeen ruoka peitetään märällä sanomalehdellä ja laitetaan kansi paikoilleen. Madot löytävät uuden ruuan yleensä noin kolmessa päivässä ja syövät puolet painostaan viikossa. Matojen määrä tuplaantuu kolmessa kuukaudessa.

matokompostori_sanomalehti

Matokomposti on ravinnerikas superahdettu luonnollinen lannoite. Sitä on valitettavasti alussa aivan liian vähän. Haluaisin laittaa matokompostia kasvimaalleni PALJON enemmän. Kun keväisin laittaa kasvimaalle uutta multaa, niin joukkoon olisi ihanteellista sekoittaa noin 30% matokompostia. Ja jokainen voi laskea, että se tarkoittaa aikamoisia määriä.

Tähän ensimmäisten vuosien pulmaan on olemassa ratkaisu. Voit laittaa matokompostia suoraan kasvien istutusreikiin. Toinen hyvä tapa on saada matokompostin ravinteet käyttöön on valmistaa komposti-teetä. Aiheesta lisää myöhemmin.

Luonnonmukaisesta kasvimaaviljelystä, matokompostista, komposti-teestä, bokashista, kivijauheesta, biohiilestä jne. löytyy lisätietoa uudessa kirjassamme "Organica - Superruokaa maasta lautaselle".

Villiyrttivinkki: Isomaksaruoho

Isomaksaruoho on hieman herneen makuinen kasvi ja erinomaisen mehevä salaattikasvi. Se kasvaa aurinkoisilla Etelä-Suomen kuivilla kallioilla, saaristossa rannoilla ja sitä löytyy jo aikaisin keväällä. Nuoret versot voi syödä kokonaisena.

isomaksaruoho

Loppukesästä isoimmista kasveista kannattaa poimia talteen parhaat lehdet ja marinoida ne. Alla isomaksaruoho tanskalaisravintola Noman tapaan. Iso lehti kuvan keskellä on marinoitu mustaherukanvarsiöljyssä ja tämän jälkeen viipaloitu. Annos on koristeltu villeillä merenrantayrteillä.

isomaksaruoho_noma

Villiyrttivinkki: Vuohenputki

Vuohenputki kuuluu samaan kasviperheeseen kuin porkkana, persilja ja selleri. Maku on hieman kaalimainen ja rakenne kivasti narskuva. Kasvi on parhaimmillaan ja miedoimmillaan alle 10 sentin mittaisena. Leikkaamalla vuohenputkikasvuston säännöllisesti maan tasalle saat läpi kesän ja jopa pitkälle syksyyn uutta tuoretta vuohenputkea keittiöösi.

Vuohenputki on parhaimmillaan nuorena ja tuoreena salaatin raaka-aineena. Se on rikkaruohoistamme yksi parhaimmin ruuaksi soveltuva kasvi.

vuohenputki

Kasvimaa kuntoon, osa 6: Multaa metsästä

Mistä multaa kun multa / omat kompostit käy kasvimaan laajennuksen takia vähiin? Kun en huoli teollista eläinlantaa sisältävää turvepohjaista bulkkimultaa.

Joudun todennäköisesti kuitenkin ostamaan pari säkillistä kaupan multaa. Harmittaa kun Kiteen Mato & Multa kasvualustaa ei ole vielä saatavilla Helsingin alueella. Olisin muuten laittanut sitä.

Kasvimaan pinnalle voin istutus/kylvövaiheessa levittää ohuen kerroksen yrttimultaa tai taimi/kaktusmultaa. Näissä hyvin vähän lannoitetta tai niissä vain kasviperäistä lannoitetta. Tämä tosin ei poista ongelmaani. Tarvitsen multaa kasvimaalle ja viljelylaatikkoihini noin 10cm ja nämä erikoisemmat ostomullat ovat erittäin kalliita. Mitäs nyt keksitään?

Sit välähti. Lähden metsään katsomaan mitä löytyy. Jos ei ole omassa pihassa sienikompostia, eli vanhaa lahonnutta puuhakekasaa, niin metsästähän sitä tavaraa luulis löytyvän!

metsämultaa

Astelin vanhassa metsässä mustikkamättäiden päällä kunnes jalka meni läpi. Pehmeiden paikkojen alta löytyy lahonneita puunrunkoja ja kantoja. Tavara on aivan pehmeää ja murenee käsiin. Kaiken lisäksi se on sienirihmastoa täynnä. Keräsin lahonnutta tummempaa tavaraa kantojen vierestä, mutta myös vaaleampaa hieman punertavaa puuainesta. Tämäkin kostea kannon pala mureni käsissä erittäin helposti.

vanha_kanto

Kassit täyteen materiaalia ja kotiin päin. Sellanen pieni huoli on kyllä takaraivossa, että voikohan tässä olla jotain sellaisia eliöitä/munia joita en halua puutarhaan? :D Äh. Ihan sama. Jos asuisin maalla ja mulla olisi kasvimaa tällä paikalla metsän siimeksessä, niin niitä samoja eliöitähän olisi joka puolella. Murehditaan toiste.

PS. Täytyy vielä huomauttaa, että keräsin tavaraa sukulaisten metsästä. Ei taida kuulua jokamiehenoikeuksiin tällainen metsän myllertäminen.

 

Multasiivilä

Kun pääsin kotiin rakensin ensin multasiivilän K-raudasta ostetusta 12mm teräsverkkorullasta ja viljelylaatikosta. Tuon viljelylaatikon kylkiin laitan myöhemmin vielä kantokahvat. Totesin että kääntäminen oli hieman hankalaa.

multasiivilä

Siivilöin viljelylaatikkoihini sekoituksen metsän puuaineksesta ja lämpökompostista. Suurinpiirtein 50/60 suhteessa. Ei niin tarkkaa.

siivilöity_multa

Tältä näyttää valmis multaseos. Hieman karkeahko ehkä, mutta tämä tavara on erittäin pehmeätä ja huokoista. Mitään elävää, kuten kusiaisia tai kuoriaisia ei näy.

siivilöity_multaseos

Multaseokseni joukkoon sekoitin vielä hieman Nekon merilevärouhetta. Sitä saa nykyään S-Gardenista. Ja samasta paikasta löysin muuten myös biohiiltä. Meinasin pyörtyä. Kehitystä!

Biohiiltä ja kivijauhetta on tuossa multaseoksessani myös aika reilusti. Sitä en kuitenkaan lisää ikinä raakana suoraan multaan, vaan nämä laitan aina lämpökompostorini (Biolanin pikakompostori 220) kautta. Hiili ja kivijauhe saa kypsyä / aktivoitua siellä ensin rauhassa pari kuukautta.

neko_merilevärouhe

Kasvimaa kuntoon, osa 5: Bokashia ja lämpökompostia vanhalle kasvimaalle

Aloitin kaivamalla kellarista viimeisen bokashi-astian. Kypsynyt noin kuukauden päivät. En aio laittaa sitä multatehtaan kautta, enkä aio edes kaivaa sitä kunnolla maahan. Eikun suoraan kasvimaalle. Kuorin kasvimaan pinnalta ensin hieman pintamultaa pois.

PS. En käännä kasvimaatani, enkä putsaa viime vuotisia juuria pois. Mielestäni ihan turhaa. Näin luontokin toimii. Antaa matojen ja maan eliöiden rakentaa ja rikastuttaa maaperää omassa rauhassaan, ilman ihmisen aiheuttamia turhia maanjäristyksiä. ;)

bokashi_bucket

Sinne vaan...

bokashi_kasa

Levitin bokashin haravalla ja laitoin poiskuoritun mullan takaisin peittäväksi kerrokseksi.

bokashi_levitettyna

Seuraavaksi lämpökompostorin kimppuun. Käytössäni Biolanin Pikakompostori 220. Siellä pitäsi olla noin 50 litraa valmista lämpökompostia...

biolan_lampokompostori

Aika hyvältä näyttää. Voisin siivilöidä isommat palat pois, mut äh...

Käännän kompostin usein käsin. Lapiolla liian hankalaa ja hidasta touhua. Kaiken lisäksi kompostorin saa helposti rikottua lapiolla. Käsin kääntäminen ei tee ollenkaan pahaa, koska mulla ei ole kompostorissa minkäänlaista eläinperäistä jätettä tai lantaa. Eläinperäinen komposti aiheuttaa usein ongelmia. Komposti tuoksuu hyvälle, koska ilmaa riittää kun käännän tarpeeksi usein. Näin komposti ei muutu anaerobiseksi, eikä ala tuottamaan pahanhajuista ammoniakkia ja rikkivetyä. Metaania syntyy luonnollisesti, mutta se ei juurikaan haise. "Vihreän" ja kuivan "ruskean" aineen suhde noin 1 : 3 – 1 : 10.

kaanna_kompotori_kasin

Nyt kompostoriin mahtuu taas. Täytän sen pääosin kuivuneilla lehdillä, kasvimaasta revityillä nurmikontupsuilla, hienolla puuhakkeella ja kasvisperäisellä biojätteellä. Laitan myös säännöllisesti hieman kivijauhetta ja biohiiltä sekä sahanpurupellettejä jos komposti liian märkää. Kasvimaasta tulee tähän vuodenaikaan paljon uutta tavaraa kompostoriin kun kitkee rikkaruohoja ja putsaa paikkoja. Lämpötila nousee muutamassa päivässä taas noin 50-60 asteeseen.

kompostori_puolitäynnä

Levitin lämpökompostin myös kasvimaalle ja unohdin tietenkin sekoittaa kivijauhetta joukkoon. Joten levitin hieman ZeoBas-kivijauhetta pinnalle. Yleensä mulla aika paljon kivijauhetta ja biohiiltä jo valmiiksi lämpökompostorin kautta laitettuna, mutta tässä erässä ei ollut kivijauhetta. Joten lisäsin sen tässä vaiheessa. Ei ole ideaalista, mutta käy se näinkin.

kivijauhetta_pinnalle

Lopuksi pressu koko komeuden päälle. Bokashi saa muhia tuolla nyt pari viikkoa ennen seuraavia toimenpiteitä. On tärkeätä pitää kasvimaan pintamulta aina peitettynä. Joko kasvillisuudella tai jollain muulla konstilla.

peita_kasvimaan_pinta

Kasvimaaviljelystä lisää uudessa ruokakirjassamme "Organica - Superruokaa maasta lautaselle". Jos terveellisempi elämä ja parempi ruoka kiinnostaa, käy vilkaisemassa. Käy lukemassa myös uusin vieraskynäartikkelimme aidoista superfoodeista Elisa Mattilan blogissa.

Villiyrttivinkki: Pihlajansilmut N–Y–T–NYT

villiyrtit_silmut

Nyt niitä saa! Ja nyt on kiire. Tämä silmujen kulta-aika menee erittäin nopeasti ohi.

PS. Muista että tarvitset maanomistajan luvan silmujen keräämiseen! Silmujen ja puiden oksien kerääminen eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Karvasmanteliöljyn makuiset pihlajansilmut ovat yksi kevään mielenkiintoisimmista makuelämyksistä. Voit käyttää monenlaisia silmuja esim. villiyrttisalaatin maustamiseen. Ylläolevassa kuvassa on pihlajan-, koivun- ja mustaherukansilmuja.

Villiyrtti-"Amaretto"

Parhaiten pihlajansilmut pääsevät oikeuksiinsa alkoholiin tai sokerisiirappiin uutettuna. Valmista kotitekoinen villiyrtti-"Amaretto" uuttamalla reilu määrä pihlajansilmuja pari vuorokautta esim. Jaloviinassa. Siivilöi ja mausta viina intiaanisokerilla tai itsetehdyllä paahdetulla sokerisiirapilla. Voit halutessasi uuttaa joukkoon myös hieman vaniljaa.

Sokerisiirappi

Sokerisiirappi tehdään laittamalla sokeria pannuun tai kattilaan ja siihen tilkka vettä niin, että sokeri vain kostuu. Kuumenna sokeria hellalla kunnes sulaa ja alkaa paahtumaan. Älä sekoita sokeria missään vaiheessa. (Toimi samalla tavalla kuin tehdessä "sokeriliimaa" piparkakkutalojen seinien liimamiseen.) Varo polttamasta sokeria tai itseäsi. Haluat sokeriin kauniin kullanvärisen värin ja lievän paahdetun maun. Sokeri ei saa savuta, muuten muuttuu kitkeräksi. Kaada kuuman sokerin joukkoon lasillisen vettä. Ole varovainen! Seos roiskuu ja kuplii voimakkaasti. Keitä hetken. Nyt sinulla on juoksevaa paahdettua sokerisiirappia. Testaa siirapin paksuutta laittamalla lusikalla hieman siirappia kylmälle tiskipöydälle. Näin siirappi jäähtyy hetkessä ja näet miten paksu siirappi tulee olemaan sitten jäähdyttyä.

Friteeratut silmut

Silmuja voi myös friteerata. Seuraavassa kuvassa on löysässä munkkitaikinassa friteerattuja pihjalan- ja mustaherukansilmuja. Paista pieniä silmupalleroita noin 30 sekuntia 170-180 asteisessa munkinpaistorasvassa. Puhdas kookosöljy on paras vaihtoehto, koska antaa miedoimman maun. Lämpömittari jossa anturi on piuhan päässä kiinni on tässä hommassa erittäin hyvä apuväline. Lämpötilaa on helppo säätää juuri oikeaksi. 

friteeratut_silmut
munkinpaisto

Jos sinua kiinnostaa villiyrtit, villiruoka, luomu ja kasvimaaviljely, niin käy vilkaisemassa ruokatietokirjaamme Organica - Superruokaa maasta lautaselle.

Kasvimaa kuntoon, osa 4: Uusi kasvimaa valmis

uusi_kasvimaa_alkutilanne

Kaivoin ensin maaliskuussa maakuoppaan haudatun bokashimullan maasta. Ei ollut aivan valmista, koska maa on ollut niin kylmä. Noh, en anna sen haitata. Viime syksyn puuhakkeen ja lehdet siirsin taustalla oleviin laatikkoihin.

File 16.4.2016 21.43.34.jpeg

Sit sovittelin viljelylaatikko.fi laatikoita. Laitan 4 laatikkoa koska haluan tehdä pienimuotoista 4 vuoden viljelykiertoa. En aio laittaa katekangasta laatikoiden tai edes pahvia pohjalle, koska en halua estää matojen pääsyä laatikkoihin. Pahvipohja olisi kyllä paras vaihtoehto. Pahvi tukehduttaa rikkaruohot ja maatuessaan madot pääsee lopulta läpi. Mutta aion nyt kokeilla ilman pahvia koska haluan matoja laatikkoihin mahdollisimman nopeasti. Nähtäväksi jää millainen rikkaruoho-ongelma tulee.

Sit päästään varsinaiseen pulmaan. Laatikoiden täyttämiseen. Mulla on aivan liian vähän komposteja / multaa. Olisin halunnut ostaa Kiteen Mato & Multa kivennäislannoitettua kasvikuitupohjaista kasvualustaa, mutta pääkaupunkiseudulla ei ole vielä jälleenmyyjää! Toki netistä voi tilata, mutta lähetyskulut ovat aika suuret. Joten. Aletaan soveltaa, koska en huoli tehotuotetulla eläinlannalla "rikastettua" turvepohjaista bulkkimultaa...

uusi_kasvimaa_puuhake

Puuhaketta pohjalle. Vuoden vanhaa. Aika raakaa. Mutta toimii kyllä jos saan päälle paksun kerroksen multaa. Ja sitähän mulla ei ole. :(

bokashi_multatehdas
uusi_kasvimaa_multa
uusi_kasvimaa_kivijauhe
uusi_kasvimaa_perakarry

Sekoitin yhteen kaiken biohiiltä ja kivijauhetta sisältävän lämpökompostini ja bokashi-multatehtaat mitä mulla oli. Sekoitin joukkoon myös kottikärryllisen vanhasta kasvimaasta kaivettua multaa. Sain kasaan yhden pienen peräkärryllisen kasvualustaa. Lisäsin joukkoon jonkun verran kivijauhetta. Melko karkeeta ja hiukan raakaa vielä kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Ei ole kuitenkaan nyt varaa siivilöidä mitään pois.

uusi_kasvimaa_valmis

Haravoin laatikoiden pinnalta karkeimman tavaran pois ja laitoin sen uudestaan kompostoitumaan. Laatikoiden ympärystön vuorasin kierrätyspahvilla ja ostetulla kuorikatteella. Reunustin lankuilla. Nyt peitän laatikot pressulla ja jätän mullan muhimaan pari viikkoa, jonka jälkeen laitaan pinnalle vielä 5 cm siivilöityä multaa. Hieman auki vielä millaisen sekoituksen teen. Ideaalista olisi sekoitus jossa bokashimultaa, lämpökompostia, matokompostia ja sienikompostia. Jonkin verran näitä löytyy, mutta ei riittävästi. Katsotaan mitä keksitään. Mielenkiintoista tulee kyllä olemaan miten kasvikset kasvavat nyt ensimmäisenä vuotena...

Kasvimaa kuntoon, osa 3: Helsingin kevätmessujen antimia

Blääh. Kevätmessut oli tälle kasvimaaviljelijälle pienoinen pettymys. Olin odottanut näkyvämpää kehitystä ja monipuolisempaa tarjontaa kriittiselle ja laatua vaativalle kotiviljelijälle. Jenkeissä ollaan vieläkin valovuosia edellä. Ei tarvitse kauan googlettaa, niin valtameren toisella puolella löytyy huikea valikoima luonnonmukaisia kasviperäisiä multia, kivijauheita, matokompostia, sienikompostia, komposti-teetä, biohiiltä, jne.

Toki kevätmessuilta löytyi muutamia helmiä kirjavan muun tarjonnan joukosta. Tässä parhaat palat.

Bokashi

bokashi_komposti_kevätmessut

Bokashi-kompostointi on erittäin näppärä tapa kompostoida talousjätteesi nopeasti ja ekologisesti. Saat jopa alle kuukaudessa valmista multaa kasveillesi. Lopputulos juuri niin hyvää, kun mitä olet kompostoriisi laittanut. Lisätietoja Facebookissa Bokashi Keittiökomposti -sivulla ja Kompostointi Bokashi Suomi -ryhmässä.

Kasviravinteet

neko_merilevärouhe_maanparannusaine

Kasvipohjaisia ravinteita / maanparannusaineita oli messuilla aika vähän. Ei lähelläkään sellaisia joita olin toivonut. Kekkilältä ja Nekolta löytyi muutamia tuotteita, mutta vaikka itse tuotteissa on luomu-leima, niin se ei takaa sitä, että lannoitteeseen käytetyt raaka-aineet olisivat luomua. Tämä Nekon Norjan rannikolta kerätty merilevä vaikuttaa ainakin pätevältä tuotteelta ja voi olla puhtaampi vaihtoehto kuin kerätä itse merilevää Itämeren rannikoilta. Valitettavasti.

Luomusiemenet

siemenet_hyötykasviyhdistys

Laadukkaita siemeniä löytyi ainakin Hyötykasviyhdistykseltä ja Isoäidin Kasvit -kaupasta.

Matoja, oh yeah!

kiteen_mato_kasvualusta
kiteen_mato_kompostori

Tämä Kiteen Mato ja Multa:n matokompostori löytyy myös ruokapunkkareiden omasta kellarista. Loistava värkki ja matojen tuottama multa on jotain aivan uskomatonta. Matomultaa (eli madonkakkaa) ei sellaisenaan ole kuitenkaan myynnissä. Vielä. Yritin kannustaa tuottajaa valmistamaan matomultaa kasvimaaviljelijöiden käyttöön. Kotiviljelijän ongelma on nimittäin siinä, että tuollainen oma matokompostori tuottaa, varsinkin alussa, hyvin pieniä määriä matokompostia. Matokomposti on ehdottomasti yksi parhaita komposteja mitä kasveillesi voit antaa. Eli sitä kuluu suuria määriä. Vähintään 20-30% matokompostia omissa multasekoituksissa olisi ideaalinen määrä.

Kiteen Mato ja Mullalta saa kuitenkin laadukasta ja puhdasta kasvipohjaista kasvualustaa sekoitettavaksi omiin multasekoituksiin ja kuiviketta perinteiseen lämpökompostoriin. Vahva suositus, vaikka tuotteet eivät sisällä matojen valmistamaa kultaa.

Multa - Close, but no cigar!

biolan_multa

Biolan on oikeilla jäljillä. Tähän multaan on sekoitettu biohiiltä ja sienirihmastoa. Todella hyvä asia ja positiivista kehitystä sinänsä. Jos sinua ei häiritse se, että mullassa on käytetty tehotuotettujen kanojen kakkaa ja turvetta, niin varmasti kokeilemisen arvoinen uutuus. Itse jätän väliin.

Väliin jää myös muutkin messujen mullat. Paitsi nuo Kiteen Mato ja Mullan edellämainitut tuotteet. Kaikkeen muuhun on sekoitettu kaikennäköistä eläinperäistä tai muuta epämääräistä. Kun kyselin miksi, niin vastaukset olivat valmistajilla hieman kiertäviä. Vedottiin kuitenkin loppupelissä siihen, että kuluttajalle pitää olla valmis tuote joka toimii sellaisenaan ja antaa riittävästi kasvuvoimaa kasveille suoraan pussista ruukkuun laitettuna. Biolanilla koko liikeidea perustuu kanankakan kierrätyksen ympärille, joten heidän valintansa on selkeä.

Ruoka

myssyfami
hamppufarmi

Luomuruoka oli messuilla hyvin pienessä roolissa. Parhaat tuotteet ovat tässä. Myssyfarmin rypsiöljy on aivan taivaallista. Hamppufarmin hampunsiemenet on ravinnerikas ja maistuva lisä kaikenlaiseen ruuanlaittoon. Kokeile kuorellisia kokonaisia hampunsiemeniä paahdettuna ja pienellä suolalla maustettuna vaikka keväisen villiyrttisalaatin maustajana. Raasta pinnalle kotimaista Juustoportin kypsää GR-vuohenjuustoa ja loraus Myssyfarmin rypsiöljyä.

foodpunk_villiyrttisalaatti

Tämä villiyrttisalaatin kuva otettu ruokatietokirjastamme Organica - Superruokaa maasta lautaselle.

Kasvimaa kuntoon, osa 2: Vanhan kasvimaan rajaus

kasvimaan_rajaus

Kasvimaa rajattu sahatavaralla. Painekyllästettyä puuta ei voi käytää myrkkyjen takia. Kasvimaalle voi nyt lisätä multaa noin 10 cm. Tuo korkeus riittää ainakin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Reunoja voi sitten halutessa korottaa tulevaisuudessa.

Upotan uloimmat lankut vielä hieman nurmikkoon, ettei niihin kompastu. Pahvia löysin varastosta niin paljon, että sain koko kasvimaata ympäröivän nurmialueen peitettyä. Toimii samalla periaatteella kuin katekangas. Nyt sitten puuhaketta päälle, ja paljon.

omenapuuhake

Puuhaketta/silppua syntyy pihan isojen omenapuiden oksista joka kevät aikamoisia määriä. Siksi olenkin hankkinut oman oksasilppurin. Puuhaketta kannattaa laittaa pihalle isoon kasaan maatumaan muutamaksi vuodeksi ja yrittää ympätä siihen sieniä. Siitä tulee mahtavaa mykorritsa-rikasta kompostia. Hienompaa puuhaketta voi laittaa myös lämpökompostoriin. Tuoretta puuhaketta ei kannata laittaa vielä liian lähelle kasveja tai kasvimaahan, koska hake syö ekana vuotena ravinteita, sen sijaan että toisi niitä kasveille.

puuhake_pahvilla

Tämän kuvan oton jälkeen tiivistelin pahvipalapeliä vielä hiukan ja laitoin pahvit hieman limittäin. Laitoin myös hieman sanomalehtiä saumoihin ja reikiin.

Tämän ison hakealueen yksi idea on se, että tätä puuhaketta voi sekoittaa kasvimaahan parin-kolmen vuoden kuluttua maanparannusaineena kun se on kunnolla maatunut. Korvaa vain uudella hakkeella sen minkä sitten ottaa pois.

puuhake_laitettu

Vaikka piha oli äsken aivan täynnä omenapuiden oksia, niin niistä tekemäni noin neljä kottikärryllistä haketta ei riittänyt mihinkään. Kaadoin päälle vielä 10 säkkiä kaupasta ostettua kuorikatetta, eikä sekään vielä riittänyt. Huomenna täytyy hakea lisää. Hieman sotii periaatteitani vastaan, mutta en voi leikata omenapuita enempää. Vuosittain kun voi leikata turvallisesti vain sen 1/3 omenapuiden oksista. Isoja, yli ranteen paksuisia oksia voi poistaa vain pari kappaletta / puu.

Laventeleita on tarkoitus laittaa tulevana kesänä lisää, niin että ne ympäröivät koko alueen. Pölyttäjät tykkää ja niistä lähtee kesähelteillä todella huumaava tuoksu. Nyt niitä on vain tuo yksi suora rivi. Loppupäässä (vasemmalla) viime vuoden kasveja. Vanhimmat laventelit jo 5 vuotta. Kuvassa tuore hake mennyt liian lähelle niitä. Täytyy korjata asia ja antaa niille vähän uutta kompostimultaa.

Kasvimaa kuntoon, osa 1: Alkutilanne ja suunnitelma

No niin. Tästä lähtee kevään kasvimaaprojekti. Tarkoitus olis laittaa vanha kasvimaa uuteen uskoon ja luoda myös uusi viljelyalue pienen pihan toiseen nurkkaan.

Vanha kasvimaa

kasvimaa_alku

Kuvassa näkyy kasvimaa joka jaettu 3 osaan. Vasemmalla mansikoita, keskellä yrttejä ja oikealla puolella ollut sekalaisia kasviksia. Pinnalla viime syksynä haravoituja omenapuunlehtiä. Taustalla kaksi mustaherukkapensasta. Pensaiden takana matala vanha kivimuuri ja naapureiden piha. Seinää vasten kasvaa köynnösruusuja. Etuoikealla rivi laventeleita.

Tämän kasvimaan ongelma on kotilot jotka elävät kivimuurin sisällä ja leviävät sieltä joka puolelle. Toinen ongelma on nurmikko. Nurmikko kuluttaa turhaan kasvimaan ja laventeleiden tarvitsemia ravinteita mm. typpeä ja nurmikko leviää myös hanakasti kasvimaalle.

Tavoite:

Tarkoitus korottaa kasvimaata 10cm rakentamalla ympärille lankuista kehys ja rajata koko kasvimaa omenapuista tehdyllä puuhakkeella sekä ostetulla kuorikatteella. Veikkaan, että tuohon menee omppupuuhakeen lisäksi vähintään 10 säkkiä kuorikatetta (50l). Näin saan turhan nurmikon tapettua ja toivottavasti puuhake hillitsee myös kotiloliikennettä.

Uusi kasvimaa 

uusi_kasvimaa_alku

Etualalla kolme herukkapensasta. Keskellä kuvaa viime syksynä tekemääni puuhaketta ja haravoituja lehtiä. Lavakauluksen (=viljelylaatikko) keskellä on pari keppiä pystyssä. Siihen olen haudannut bokashi-kompostini lopputalvesta kun ei ollut enää tilaa muualla. Mulla pari bokashi-multatehdasta myös autotallissa. Tarkoituksena kaivaa tuo komposti ylös parin viikon kuluttua kun se on maatunut mullaksi.

Tavoite:

Keskelle kuvaa on tarkoitus laittaa 4 kpl viljelylaatikkoa, jotta voi tehdä tehokasta viljelykiertoa. Naapurin tontin rajalle laitan ainakin uuden siistin puuhakekasan ja merileväkasan viljelylaatikoita hyväksi käyttäen.

Projektin haasteita

Suurin ongelma tässä projektissa on se, ettei mulla ole riittävästi omia komposteja näin isolle kasvimaan laajennukselle. Kaupasta ostetuttua multaa en halua käyttää sen sisältämän tehotuotetun eläinlannan ja kemikaalien takia.

Olen kompostoinut oman talouden kasviperäistä jätettä läpi talven. Lämpökompostia on tällä hetkellä tulossa vain 220 litraa koska kompostori jäätyi talvella 30 asteen pakkasissa. Pikakompostorissani lämpötila oli jo pari viikkoa sitten 65 astetta joten kuukauden kulutta pitäisi olla jokseenkin valmista. Viisi ämpärillistä bokashia on muhimassa muutamassa multatehtaassa ja kaivettuna pihaan. Puuhake pihalla on liian tuoretta, pitäisi olla pari-kolme vuotta vanhaa. Matokompostia mulla ei ole läheskään tarpeeksi. Voi olla että joudun ostamaan jotain multaa kaupasta. Saas nähdä. Taimi-kaktusmulta voi olla ok vaihtoehto, sillä se sisältää mahdollisimman vähän lannoitteita. En ole vielä löytänyt Suomesta puutarhakaupoista kunnon kompostimultaa ilman kaiken maailman teollisia lisäaineita. Matokomposteille, sieni(mykorritsa)komposteille ja kasvisperäisille komposteille olisi takuulla markkinoita.